MOBIIN - Edellinen - Seuraava - Joka etusivulle! - 147555

Torstai 2015-01-22 - N:o 1808 - TAMMIKUU 2015. ONNELLISTA VUOTTA! - Vuosi 2014: AIHEITTAIN

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Mainosnauha 10 000:lla sivulla!

Selfie

STUBB

ARKISTO. NETTISANOMAT 10 VUOTTA SITTEN. TAMMIKUU 2005.

Nettisanomat  20.01.2005

nettisanomat	torstaina 20.01.2005 "Laajakaistaa odotellessa." PM.	edellinen 13.01.2005 - seuraava 27.01.2005
Velallinen kulkemassa riisuttuna pankin oven ohi. Julkaistu ainakin 17.10.2002. Kuva: Pertti Manninen "On myös moraalitonta, että pankeille on annettu oikeus periä luottotappionsa kahteen kertaan, ensin ne maksettiin veronmaksajilta puristetuin tukirahoin ja nyt niitä yritetään periä konkurssiin ajettujen ihmisten pienistäkin tuloista jo toiseen kertaan." Seppo Haavisto Äänekoski Kokoelmasta kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.	"Sanomia suojatyöpaikasta." "Kommentteja ...." Helsingin Sanomat. Janne Virkkunen vastaava päätoimittaja, Reetta Meriläinen päätoimittaja uutiset, Heleena Savela päätoimittaja, viikonlopputoimitus, Mika Pettersson toimituspäällikkö uutiset, Kimmo Pietinen toimituspäällikkö, uutiset, Pekka Kukkonen, toimituspäällikkö, kehitys. Julkaisija Helsingin Sanomat Oy. Nettisanomat.com ja nettisanomat.fi. Pertti Manninen vastaava päätoimittaja. Helsingin Sanomat torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Velkasuhteen perusteisiin tulee puuttua varovaisesti. (Kirjoitus kokonaisuudessaan.) Nettisanomat.fi torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus: Kännissä kirjoitettu. "Suomalaisten mielissä on vielä synkkänä varjona se, miten lama tuhosi kymmenientuhansien ihmisten elämän. Muistissa on, miten pankit tuputtivat yrittäjille valuuttalainoja, ja kun sitten yrittäjät kahden peräätäisen devalvaation jälkeen kaatuivat velkoihinsa, samaiset pankit ottivat yritykset ja omakotitalot haltuunsa. Muistissa on myös, miten tuhannet ihmiset joutuivat maksamaan velkoja, joista he eivät edes ymmärtäneet olevansa vastuussa." Kymmenistä tuhansista velallisista ja tuhansista takaajista puhuminen on pilkkaamista. Ainakin yksi nolla perään niin mittasuhteet olisivat oikeammat. Maan suurimmalla päivälehdellä olisi resursseja selvittää asia kunnolla. Eräs yksityiskohta on huonosti kerrottu julkisuudessa: Takaajat luulivat takaavansa vain sitä velkaa, johon nimensä allekirjoittivat. Hokkus pokkus: Omavelkainen takaus tarkoittikin kaikkia velallisen kaikkia velkoja, siis myöhemminkin otettuja, joista takaajilla ei todella ollut mitään tietoa. Näin mummot ja vaarit lennätettiin pellolle omistamistaan asunnoista. Suomi on täynnä tällaisia tragedioita, joista on armeliaasti vaiettu. "Suomi on tänään hyvin erilainen maa kuin oli se Suomi, joka syöksyi lamaan. Ylivelkaantunut ihminen voi nyt päästä velkajärjestelyyn ja yritys saneeraukseen, joiden jälkeen velat on nollattu. Ulosottoaika on rajattu korkeintaan 20 vuoteen, joten elinkäisessä velkavankeudessa ei suomalainen joudu enää elämään. Pankeille on asetettu velvoite kertoa ennen sopimusten allekirjoitusta velallisille ja takaajille näiden vastuista. Silti laman kokemukset pelottavat yhä monia ryhtymästä yrittäjiksi." Kaikki eivät pääse velkajärjestelyyn ja viisi tai kymmenen vuotta on aika pitkä aika velalliselle. Väärää tietoa: Velkavankeus on yksityishenkilöllä edelleen elinikäinen. Ulosottoaika on eri asia kuin velka-aika. Velka ei vanhene. Käytännössä se kai poistuu kuitenkin realismista, kun velallinen kuolee? Ja eikö 20 vuotta vankeudessa ole aika elinikäistä? Ihminen ei voi tehdä konkurssia niinkuin joku osakeyhtiö, jolloin velat häipyvät kertaheitolla. Yrittäjäksi ryhtyvät rohkeat, eivät suojatyöpaikan löytäneet erkkiliikaset. raimosailakset, annebrunilat tai jotkut jannevirkkuset ja kumppanit. "Yritysten suuri määrä ei ole itseisarvo, mutta monien asiantuntijoiden mielestä Suomessa henkinen kynnys ryhtyä yrittäjäksi on liian korkea. Siksi Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman yksi tavoite on madaltaa tätä kynnystä Yhdeksi keinoksi on mainittu konkurssimenettelyn nopeuttaminen ja kohtuullistaminen konkurssiin joutuneen yrittäjän kannalta. Oikeusministeriön asettama työryhmä on nyt selvittänyt mahdollisuutta, että konkurssiin ajautunut yrittäjä voisi kuitata kaikki konkurssivelkansa realisoimalla konkurssihetken omaisuutensa. Tällainen käytäntö on eri muunnoksina käytössä muun muassa Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. On myös esitetty, että kohtuuden nimessä yrittäjän koti tulisi suojata ja siksi tulisi kieltää yrittäjän oman asunnon käyttö lainojen panttina. Tätäkin työryhmä selvitti." Henkinen kynnys? Mitä se on muuta kuin materialistinen? Jos on riski, että kaikki menee ja sen jälkeen vaan kasvaa huimilla koroilla ja loput kuittaantuu vasta kuollessa, niin henkistäkö se on? Lääke tähän olisi tietenkin se, että vain osakeyhtiöitä saisi perustaa, nehän pääsevät veloistaan kertaheitolla tehdessään konkurssin. On kiva, että työryhmä selvittää, mutta olisi myös kiva, että jotakin konkreettista tehtäisiin, Ja olisi kiva, että maan suurin sanomalehti ottaisi reilusti kantaa asioiden puolesta, eikä vain tyytyisi piiloutumaan jonkun työryhmän rähmäisen kannan taakse. Konkurssimenettelyn kohtuullistaminen varmastikin madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työryhmän tuli selvittää, onko kuitenkin muita syitä pitäytyä nykyisessä käytännössä, jossa konkurssiin ajautunut yrittäjä vastaa veloistaan tietyn ajan konkurssin jälkeenkin. Työryhmän enemmistö päätyi siihen, että konkurssimenettelyä ei tulisi muuttaa esitetyllä tavalla. (HS 19.1) "Tietyn ajan konkurssin jälkeenkin." Aika häveliäästi sanottu, kun yrittäjä joutuu vastaamaan niistä hautaan saakka! Tähän työryhmän enemmistö, pankkien juoksupojat: ... Etsin eilispäivän HS:n käsiini ja kuinka sattuikaan eihän niitä nimiä kehdattu kertoakaan! Oli siellä kyllä lopussa eriävästä mielipiteestä ihan ansiokkaasti: "Työryhmä jakautui kahtia juuri velkojen kertaluonteisen maksamisen kohdalla. Eriävän mielipiteen jättäneet Suomen yrittäjien johtaja Rauno Vanhanen ja kauppa- ja teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies Jorma Immonen uskovat, että velkojen kertaluonteisen kuittaamisen myönteiset vaikutukset olisivat ylittäneet haitat. "Kansalaisille pitäisi antaa selkeä viesti siitä, ettei taloudellinen epäonnistuminen johda elinikäiseen velkaantumiseen", Rauno Vanhanen sanoi." (HS 19.01.2005 Oikeusministeriön työryhmä ei kannata kuittaamista kerralla.) Työryhmän enemmistö korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä. Jos veloista voisi irrottautua vain konkurssihetkellä olevan omaisuutensa realisoimalla, se johtaisi velallisten käyttäytymisen muutoksiin ja velkojien suojan rapautumiseen. Konkurssimenettelyn keventämistä kannattavat arvioivat, että se vähentäisi niin kutsuttua harmaata taloutta. Toisaalta se myös avaisi epärehellisille yrittäjille lupaavat mahdollisuudet väärinkäytöksiin. Samanlainen väärinkäytösten vaara liittyy myös toiseen oikeusministeriössä työn alla olevaan selvitykseen, jossa tutkitaan, voitaisiinko luototietojen julkisuutta rajoittaa. "... korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä." "... käyttäytymisen muutoksiin ..." "... suojan rapautumiseen ..." " ... luottotietojen julkisuutta rajoittaa ..." (HS 20.01.2005) Yksimielinen työryhmä oli siitä, että asunnon panttausta ei tulisi rajoittaa, koska se johtaisi työryhmän arvion mukaan arvaamattomiin muutoksiin asuntorahoituksessa ja nostaisi luottojen hintoja. Tulihan se sieltä. Hetken kuvittelin, että kaikki eivät ole pankkien juoksupoikia. Näin esittävät vain sellaiset, jotka eivät suurin surminkaan uskaltaisi ryhtyä yrittäjiksi ja panttaamaan perheensä asuntoa! Velkasuhde on yhteiskunnassa keskeinen oikeussuhde eikä sen perusteita ole syytä vakavalla tavalla horjuttaa. Laman ajoista on jo otettu pitkiä askeleita velallisen suojan parantamiseksi, ja uusia askeleita ollaan ottamassa. Velkasuhteen perusteita uudistettaessa tulee kuitenkin edetä varovaisesti, sillä toimivan talouden edun mukaista on sekin, että velkojan suoja on vakaalla pohjalla. Kenen joukoissa seisot? Vahvemman oikeus jyllää. Kumpi on tärkeämpää "velkojan suoja vakaalla pohjalla" vai velallisen suoja vakaalla pohjalla. Jälkimmäisestä ei siis tarvitse välittää, eikä välitetä. Kosmetiikkaa hautaan saakka! Pertti Manninen, 20.01.2005, nettisanomat Pääkirjoituksen laatijan nimeä ei ole mainittu. Lue myös! Kirjoituksia nettisanomat.com 17.10.2002.

ARKISTO
NETTISANOMAT 10 VUOTTA SITTEN. TAMMIKUU 2005.

http://www.nettisanomat.com/2005/01/20/etusivu.htm

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012. 
Tammikuu. Rakasta itseäsi! (3)

Rakasta, jos tahdot, että sinua rakastetaan. 
Seneca

Jokainen elävä olento rakastaa itseään.
Cicero

Miksi minun pitäisi olla ihmiselle vihainen siitä, että hän rakastaa itseään enemmän kuin minua.
Francis Bacon

Ellemme kanna kauneutta itsessämme, emme sitä löydä, vaikka matkaisimme maailman ääriin sitä etsimään.
Ralph Waldo Emerson

Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Tammikuu. Rakasta itseäsi! (4)

Ihminen ei ole muuta kuin mitä hän tekee itsestään. Se on eksistentialismin ensimmäinen periaate. 
Jean-Paul Sartre

Kuka tahansa voi tulla onnelliseksi, ellei etsi onnea ulkopuoleltaan, vaan omasta itsestään.
Seneca

Kun aamulla nouset ylös, sinulla on kaksi vaihtoehtoa olla joko onnellinen tai onneton. Päätä olla onnellinen.
Vincent Norman Peale 

(5) Kokoelmasta RAKASTA. Aforismeja, runoja ja mietteitä vuoden jokaiselle kuukaudelle. Toimittanut Arto Manninen. Gummerus 2012.  Tammikuu. Tunne itsesi! 

Ihminen! Tunne itsesi, se on kaiken elämänviisauden alku.
Sokrates

Joka tuntee ihmiset, tietää; joka tuntee itsensä on kirkastettu.
Joka voittaa toiset, on vahva: joka voittaa itsensä on voimakkaampi.
Joka tietää olevansa tyytyväinen, on rikas: joka voimalla kulkee, on lujatahtoinen.
Joka ei kadota sijaansa, pysyy.
Kuolee, mutta ei katoa; se on pitkäikäisyyttä.
Laotse

Mielemme pimeyttä ja pelkoa eivät karkota auringonsäteet eivätkä päivän kirkkaat keihäät, vaan todellisen luonteen tarkastelu ja tutkiminen.
Lucretius

Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei se aina esille loista.
Eino Leino 

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -  

TAMMIKUU 2015. STUBB
- Meidän mielestämme ydinaseet lisäisivät Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia.

Arkisto: Yle TV-uutiset 21.4.2011 klo 15.00.

 Yle Uutiset Politiikka 9.1.2015 klo 15:09:

"Stubb itse on Nato-jäsenyyden kannalla. Kokoomuksella on asiasta myös puoluekokouspäätös.
- Meidän mielestämme kansanäänestys Nato-jäsenyydestä olisi hyvä asia. Ja meidän mielestämme Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta ja Suomen päätöksentekomahdollisuuksia, hän sanoi."

http://yle.fi/uutiset/stubb_nato-kyselysta_hyva_etta_kansalaiset_
haluavat_osallistua/7728052

Pääkirjoitus. Tammikuu 2015. "Siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava." Nato-keskustelun unohdettu osanen.

Pääministeri Alexander Stubb kannattaa Suomen Nato jäsenyyttä, koska se lisäisi Suomen turvallisuutta, hänen ja monen muunkin mielestä.

Monen mielestä se vähentäisi Suomen turvallisuuta, ainakin tällä hetkellä selkeä enemmistö vastustaa Natoa.

Kansalaisilla on tähän omat syynsä ja ne olisi tietenkin selvitettävä.

Kokonaan, käytännöllisesti katsoen, keskustelussa on unohdettu se tosiasia, että Naton mukana Suomesta tulisi ydinasevaltio. Sinne pöytiinkö Stubb halajaa, joissa päätetään ydinaseiden käytöstä?

Nettisanomat julkaisi jo kahdeksan vuotta sitten kirjoituksen, jossa selvennetään tämä ydinaseiden käyttö.

"Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.
"Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita."
Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. HBL Debatt. Nato. 2006-11-21. Lue! -
Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Läs! "

http://www.nettisanomat.com/2006/11/21/etusivu.html

Muutamaa vuotta myöhemmin puolustuspoliittisen selonteon aikaan vuona 2009 Härkää sarvista- sivustossa julkaistiin useita vieläkin ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Natosta.

http://www.hs24.mobi/nato/nato.htm
http://www.hs24.mobi/nato/natoo2.htm

Rehellisyyttä, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä keskusteluun. Miksi, miksi ja miksi tällainen ydinasekeskustelu jätetään käymättä?

Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Sunnuntai 2015-01-11 klo 19:06.

2007 TAMM 09   etusivulle!
	Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen
http://www.nettisanomat.com/2007/01/09/aretvar1957.html

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006. (Käännös: Pertti Manninen).

Ydinaseeton vyöhyke on tehtävä taas ajankohtaiseksi.

HBL:ssä (3.11) selostettiin tarkasti muun muassa Naton, Ruotsin ja Suomen välistä syvennettyä  yhteistyötä. Suomen Puolustusministeri on äskettäin eräässä puheessaan sanonut, että Suomella on vain kaksi vaihtoehtoa: nostaa puolustusmäärärahoja tai liittyä Natoon.

Eräs kysymys, joka ei vielä ole vaikuttanut suomalaiseen keskusteluun, on se, että Nato on sotilasliitto, joka rakentuu soveltuvin osin Euroopassa oleviin ydinaseisiin. On pidätetty oikeus käyttää ydinaseita ensin, vaikka ei olisikaan jouduttu sellaisten aseiden käytön kohteeksi. Tämä oikeus on nimeltään "first use". Tämä oikeus kohdistuu myös sellaisiin maihin, joilla itsellään ei ole ydinaseita.

Mielestämme tällainen ydinasedoktriini on kansainvälisen oikeuden vastainen. Sellaiseksi sen tulkitsi Haagin kansainvälinen tuomioistuin 1996-07-08 neuvoa-antavassa lausunnossaan. Lausuma voidaan mielestämme tulkita myös niin, että Naton jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa organisaation ydinasepuolustukseen liittyvien kysymysten selvittelyssä.

Tilanteessa, jossa riski ydinaseiden leviämiseen maailmassa lisääntyy, muun muassa sen johdosta, että ydinasemahdit ovat haluttomia täyttämään vuoden 1968 ydinaseiden leviämistä koskevan sopimuksen VI artiklaa, jonka mukaan ydinaseita pitäisi vähentää ts. ryhtyä ydinaseiden riisuntaan, on erittäin tärkeää, että liittoutumattomat maat Euroopassa - Ruotsi, Suomi, Itävalta ja Irlanti, näillä perusteilla pidättyvät Naton jäsenyydestä niin kauan kuin organisaatio rakentaa puolustuksensa ydinaseille. Jäsenyys sisältää mukana olon vastuun Naton ydinaseisiin. Tässä yhteydessä emme käsittele kysymystä muunlaisesta yhteistyöstä Naton kanssa.

Kuvaan kuuluu, että ei ole mitään poliittista enemmistöä Ruotsin jäsenyydelle. Aikaisemman sosialidemokraattisen hallituksen ulkopoliittisesssa selvityksessä 2006-02-15 sanotaan myös, että Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus ja näin ollen ulkopuolelle jääminen sellaisesta  puolustusyhteistyöstä, johon ydinaseet kuuluvat, vahvistaa Ruotsin asemaa joutua massatuhoaseiden käytön kohteeksi. Jaamme tämän käsityksen. Ennen vaaleja järjesti Ruotsalaiset lääkärit ydinaseita vastaan kyselyn. Centerpartiet sanoo vastauksessaan, että Naton ydinasedoktriini on yksi painavimmista syistä, jonka takia Ruotsin ei tule liittyä Natoon.

Mielipiteet Euroopassa ovat uudelleen alkaneet herätä ydinasekysymyksessä. Tämä koskee muun muassa amerikkalaisia ydinaseita Euroopassa, mutta myös kysymystä siitä. varustaako Englanti uudelleen Trident- sukellusveneet ydinaseilla vai romuttaako se ne.

Sen tähden Euroopan liittoutumattomille maille on vahvoja syitä sanoa Natolle ei, koska se rakentaa puolustuksensa epäilyttävään ydinasedoktriiniin.

Sen sijaan tulee tehdä ydinasekysymykseen uusia aloitteita, joiden lähtökohtana ovat Euroopan unionin massatuhoaseita koskeva päätöslauselma 2005-11-17 ja Blix-komission raportti "Weapons of terror".

Tämä oli linjassa myös sen kanssa, että kysymys ydinaseettomista vyöhykkeistä Euroopassa otettaisiin uudestaan esille. Ruotsin valtiopäivillä on tänä syksynä jätetty aloite ydinaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Eurooppaan.

Mielestämme on nyt hyvä syy sekä Ruotsille ja Suomelle jollakin sopivalla tavalla tehdä vyöhykeajatus uudelleen ajankohtaiseksi.

Stig Gustafsson. Puheenjohtaja. Curt Riberdahl. Varapuheenjohtaja. Ruotsalaiset juristit ydinaseita Vastaan. Ruotsi.

Ydinaseeton vyöhyke on nyt taas tehtävä ajankohtaiseksi. (Käännös: Pertti Manninen).

HBL Hufvudstadsbladet, Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.

Aktualisera en kärnvapenfri zon igen.
I HBL (3.11) redovisas bland annat de fördjupade samarbetsplanerna mellan Nato, Sverige och Finland. Den finske förvarsministern hatr i ett tal nyligeb sagt att Finland bara har två alternativ: att höja försvarsanslagen eller att ansluta sig till Nato.

En fråga som hittils inte verkar ha debatteras i Finland är betydelsen av att Nato är en militärallians som bygger pä en lämplig andel kärnvapen i Europa. Man förbehäller sig rätten att använda kärnvapen först utan att ha utsatts för angrepp med sådana vapen, så kallad first use. Detta gäller också mot länder som inte har sådana kärnvapen.

Enligt vår mening strider en sådan kärnvapendoktrin mot folkrätten, sådan den uttolkas i ett rådgivande yttrande av den internationella domstolen i Haag den 8 juli 1996. Yttrandet kan enligt vår mening också tolkas så att sdet ankommer på Natos medlemsstater att aktivt verka föt att organisationens kärnvapenförsvar avvecklas.

I ett läge där risken för kärnvapenspridning i världen ökar, bland annat till följd av kärnvapenmakternas ovilja att uppfylla sina förpliktelser enligt artkel VI i 1968 års icke-spridningsavatal om att nedrusta kärnvapen, bör det vara viktigt för de alliansfria länderna i Europa - Sverige, Finland, Österrike och Irland - att på dessa grunder avstä från medlemskap i Nato så länge organisatioinen bygger sitt försvar på kärnvapen. Ett medlemskap innebär medansvar för Natos kärnvapen. Vi går i detta sammanhang inte in på frågan om andra former av samarbete med Nato.

Till bilden hör att det inte finss någon politisk majoritet för ett medlemskap i Sverige. I den tidigare socialdemokratiska regerings utrikespolitiska deklaration den 15 februari 2006 sägs också att den omständigheten att Sverige är militärt alliansfritt, och därmed står utanför ett fösvarssamarbete där kärnvapen ingår, stärker Sveriges position mot massförstörelsevapen. Vi delar denna uppfattning. I en enkät före valet anordnad av Svenska läkare mot kärnvapen, säger centerpartiet att Natos kärnvapendokrtin är ett av de tyngsta skälen för att Sverige inte bör ansluta sig.

Opinionen i Europa har på nytt börjat vakna i kärnvapenfrågan. detta gäller bland annat de amerikanska kärnvapen i Europa, men också frågan om England skall rusta upp sina kärnvapenbestyckade Trident-utbåtar eller skrota den.

Det finns därför starka skäl för de alliansfria staterna i Europa att säga nej till ett Nato som bygger sitt försvar på en tveksam kärnvapendoktrin.

I stället bör man med utgångspunkty från Europaparlaments resolution om massförstörelsevapen den 17 november 2005 och rekommendationerna i Blix-kommisionens rapport "Weapons of Terror" ta nya initiativ i kärnvapenfrågan. I linje härmed skulle till exempel frågan om kärnvapenfria zoner i Europa tas upp på nytt. I Sveriges riksdag har denna höst lagts en motion om kärnvapenfri zon i Europa.

Enligt vår mening finns det goda motiv för både Sveroge och Finland att i lämplig form aktualisera zontanken på nytt.

Stig Gustafsson ordförande. Curt Riberdahl viceorfförande. Sveska jurister mot kärnvapen Sverige.

HBL Hufvudstadsbladet. Debatt. Nato. Aktualisera en kärnvapenfri zon igen. Stig Gustafsson. Curt Riberdahl. Tisdag 21 november 2006.

http://www.nettisanomat.com/2006/11/21/etusivu.html

TAMMIKUU 2015. HÄRKÄÄ SARVISTA.
Kysymyksiä ja vastauksia Natosta vuonna 2009.

hs24.fi - härkää sarvista - mistä on kysymys? Nato - Kaikki aiheet

http://www.hs24.mobi/nato/nato.htm

http://www.hs24.mobi/nato/natoo2.htm

Lukijakysymykset meilillä osoitteeseen: hs24fi @hotmail.com hs24.mobi - härkää sarvista. Sivun numero: Nato 2. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: hs24fi @hotmail.com - Aineisto ja kirjoitukset tammikuu 2009- marraskuu 2009 . hs24.fi . Nettiin 2009-11-25. Linkkejä 2009-11-25. hs24.mobi - härkää sarvista - Nato 2 - Kysymyksiä ja vastauksia - tammikuu 2009- marraskuu 2009 . hs24.fi , kysymykset ja vastaukset Pertti Manninen ellei toisin mainita, 2009-11

TAMMIKUU 2015.
"Täysikuu loppiaisaattona"
Kuvat: Pertti Manninen. Keski-Suomi. Maanantai 2015-01-05 klo 20:51.

Sattumalta Valtatielle.

Paperilehtien varassa vielä elelevä on pitkään ihmetellyt sitä sattumanvaraisuutta, joka lehtien, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen, elokuvien esittelyissä sattuu. Keskisuomalaisesta puuttuu usein Teema-kanavan elokuvia ja Helsingin Sanomien puute näyttää sattumanvaraisemmalta.

HS:ssä on ilmeisesti liian vähän tilaa siinä kapealla sivulla ja usein joku sitten esitellään ison kuvan kanssa ja muut eivät mahdu mukaan. Esimerkiksi Thatcher-elokuvan esittely tässä hiljan vei tilan niin, että monia mielenkiintoisia, ilmeisesti, jäi esittelemättä.

Keskisuomalaisen tv-elokuvista vastaava Marko Ahonen kyllä sitten kirjoittaa lyhyissäkin arvioissaan tosi riemastuttavasti.

Tälle loppiaisen jälkeiselle päivälle hän on huomannut "Valtatie 60"-elokuvan. HS on jättänyt huomioimatta, ohjelmatiedoissakin se on ilman mitään mainintaa sisällöstä.

Kuvista selvinnee mitä tarkoitan ja jos tilaa jää tälle palstalle niin jatkan sitten.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 2015-01-07 klo 20:14.

"Valtatie 60
****
TV2 klo 23.05-01.00
Vaikka Valtatie 60 (Interstate 60, 2002) om puitteiltaan pieni elokuva, kyseessä on huomattavan suuri positiivinen yllätys. Nyt liikutaan henkisesti "hämärän rajamailla". Elämässään harhaileva Neal (James Marsden) kohtaa mystisen O.W.Grantin (Gary Oldman), joka lupaa toteuttaa nuoren miehen yhden toiveen. Neal toivoo vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Tämä vie hänet Interstate 60-tielle, jota ei ole oikeasti olemassa."
MARKO AHONEN. Keskisuomalainen. ELOKUVAT 7.1. Keskiviikko 2015-01-07.

Ohjaus: Bob Gale. USA 1992.

Isonna kuvat!

TAMMIKUU 2015.
Viikkosanomat-blogista loppiaisaaton 2015 iltana kuun katselun jälkeen.

Lipponen muistaa väärin väittäessään, että hän kannatti ruotsinkielen pakollisuuden poistamista ylioppilaskirjoituksissa!

Entinen suurmies Paavo Lipponen on useissa haastatteluissa antanut ymmärtää, että hän olisi kannattanut vaalien 2003 edellä ylioppilaskirjoitusten ruotsinkielen kokeen pakollisuuden poistamista.

Mitä ihmettä? Mitä satuja saamme vielä hänen muisteloistaan kuulla?

Nettisanomat kirjoitti asiasta muuten aprillipäivänä 01.04.2004 seuraavasti:

PAKKO-RUOTSI
Torstaina 01.04.2004. Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!
Lue myös! Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 28.10.1999

http://www.nettisanomat.com/
1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Lipponen ei katsonut arvolleen sopivaksi ryhtyä minkäänlaiseksi ministeriksi, vaan ryhtyi eduskunnan puhemieheksi eläkepäiviä odottelemaan. Keskustan Anneli Jäätteenmäki oli sitten savustettava median myötävaikutuksella pois pääministerin paikalta ja syntyi Matti Vanhasen 1. hallitus, siis keskustalainen pääministeri ja muistaakseni opetusministerinä oli oululainen SDP:n Maija Rask, joka teki tämän urotyön: poisti siis ruotsinkielen pakollisuuden ylioppilaskirjoituksissa. Siinä sitten kovasti luvattiin RKP:lle, että asiaa seurataan, mutta jokainen kyllä oikeasti tajusi, että päätös pysyy vaikka kuinka seurattaisiin, Ruotsinkielen kirjoittajien määrä on romahtanut. Siis nuoret ovat äänestäneet jaloillaan ja tehneet jotain järkevämpää, esim. lukeneet jotain toista maailmankieltä englannin lisäksi.

Aika masentavan kuvan toimittajien ammattitaidosta antaa se, että Paavo Lipponen voi vapaasti päästellä lurituksiaan, eikä kukaan tarkista faktoja!

Lue myös edellä mainittu ikivanha kirjoitus:
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 28.10.1999

http://www.nettisanomat.com/1999/10/28/
n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Kun en saanut näitä linkkejä heti toiminaan ja kun kirjoitus sinänsä on vielä ajan kohtainen 15 vuotta myöhemmin, niin lisään sen tänne loppuun.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Loppiaisaattona 05.01.2015 klo 22:44.
Kuva lisätty seuraavana päivänä.
—

—
—
27.10.1999
Pakkoruotsi – vähemmistön enemmistön terroria

Kysymyksiä presidenttiehdokkaille.

Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta ”vierasta kieltä”, kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

nettisanomat.com keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm
—

Tags: 1999, Anneli Jäätteenmäki, fakta,
Irak-vuoto, keskusta, kummallinen, laiskuus,
luikuri, luritus, Maija Rask, Matti Vanhanen,
muisti, Paavo Lipponen, pakkoruotsi, pätkii,
Sdp, sivuhaara, toimittaja, vapaaehtoisuus,
ylioppilaskirjoitukset

http://viikkosanomat.fi/2015/01/05/lipponen-muistaa-vaarin-vaittaessaan-etta-han-kannatti-ruotsinkielen-pakollisuuden-poistamista-ylioppilaskirjoituksissa/

Linkki:
http://www.nettisanomat.com/
1999/10/28/n9913prespeli.htm#pakkoruotsi

Viikkosanomat-blogista jouluaaton aattona 2014-12-23. Huomaa otsikon ja alun virhe, joka kyllä oikaistaan samassa kirjoituksessa. Otsikossa on myös pari painovirhettä! Pertti Manninen.

Humpuuki. Pakkoruotsitutkimus. Kolme neljäs osaa on eri asia kuin neljä viideosaa. professori Grönlund pallomatematiikan kertaukseen.des

KAIKKI MEDIAT MENIVÄT HALPAAN!
Kimmo Grönlund lanseerasi sujuvasti kolme neljäsosan, mutta puoltajiin laskettiin myös ”en osaa sanoa” 5 prosenttia. Kun tämä korjataan niin päästään hyvin lähelle neljä viidesosaa. Kolme neljäsosaa on siis humpuukia, mutta kaikki media nielaisi väitteen kakistelematta. Kaikki!

Viikkosanomat
Pertti Manninen
Tiistai 2014-12-23. Klo 18:52 bussissa.

Painovirheitä korjattu ja asiasanat lisätty klo 22:21.

HS julkaisi luvut artikkelissaan ”Enemmistö haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista”.
”Kolme neljäsosaa eli enemmistö kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista…”

Suomenkielisten suomalaistenmielipiteet ruotsinkielestä (vastaajia 7358).
Mielipideväittämiä oli neljätoista, joista 13 sai vastauksissaan ”vahvasti samaa mieltä”, ”Samaa mieltä”, ”Eri mieltä”, ”Vahvasti eri mieltä” 100 prosenttia yhteensä. Vain mielipide ”Ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoista.
36 – 38 – 20 – 5. (Yhteensä 99 prosenttia, mikä tietenkin pyöristysvirhein om mahdollista.

OIKAISU JA ANTEEKSIPYYNTÖ.
Ei saisi luottaa muistiinsa, kun kirjoitin ylläolevan jutun. Muistin bussissa, että 5 prosenttia ”ei osaa sanoa”, vaikka se olikin ”Vahvasti eri mieltä”. Näin ollen tulokset olivatkin oikein: siis kolme neljäsosaa on oikea ilmaus. Täytyihän tuo nyt sitten laskea ihan prosentein ja ne ovat: 74,7 vs. 25,3
SIIS kolme neljäsosaa ja yksi neljäsosa.

Kuuulin tuon uutisen myös Ylen tv-uutisista ja sieltä juontaa tuo Kimmo Grönlundin pakkomatematiikka. Hän todella käytti tätä ilmaisua. Se nyt ainakin on humpuukia: siis verrata matematiikkaa ja ruotsin kieltä toisiinsa. Tottakai suurelle osalle suomalaisista on tärkeämpää oppia ”pakolla” englannin kieli” kuin ”ruotsin kieli”. Tottakai koulussa on oltava pakkoaineita, koulun tehtävähän on opettaa ja kasvattaa nuoria kansalaisia elämää varten. Niinpä nopeasti ajateltuna pakkoja pitäisi olla tuo matematiikka, äidinkieli, kansalaistaito, terveysoppi, liikunta ja joku hyödyllinen kieli (mutta vain yksi), kuvaamataito ja uimataito ja autonajotaito, musiikki. ryhmätyötaito. Jotain tärkeää jäi pois tästä luettelosta, mutta luettelon tarkoitus olikin osoittaa kuinka hölmö professori Kimmo Grönlund oli, kun hän puhui pakkomatematiikasta.

Tutkimuksen tuloksen perusteella luulisi puolueiden ajattelevan kannattajiensa ja lasten ja nuorten parasta, muidenkin kuin perussuomalaisten ja lopulta pistettävä Ruotsalainen puolue aisoihin ja ilmoitettava, että pakkoruotsi tullaan poistamaan enemmistöpäätöksellä.
Tämä lisäys siis aatonaattona 2014-12-23 klo 22:56.
Pertti Manninen.

Tags: anteeksipyyntö, englannin kieli, kansalaistaito, Kimmo Grönlund, korjaus, Koulu, koululainen, kuvaamataito. äidinkieli, lapsi, liikunta, musiikki, nuori, oikaisu, pakkomatematiikka, pakkoruotsi,
prosentttilasku, ryhmätyötaito, terveystieto, uimataito, väärä tulos

"Täysikuu loppiaisaattona"
Kuvat: Pertti Manninen. Keski-Suomi. Maanantai 2015-01-05 klo 20:51.

"Itse asia kustuna: Ilkka Suominen".

Kun Yle ei pystynyt esittämään Tsunamin 10-vuotispäivänä mitään siitä kertovaa ohjelmaa, joka olisi ollut kiusallinen silloiselle pääministeri Matti Vanhaselle, joka ei raaskinut keskeyttää joululomanviettoaan ja niinikään kiusallinen ulkoministeri Erkki Tuomiojalle, jota virkamiehet ja valtion tiedottajat informoivat ala-arvoisesti vähätellen tapahtunutta, täytyi jostakin poliitikosta kuitenkin kertoa.

Ilkka Suominen, joka Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin aikaan lupasi, ettei yhtiötä päästetä konkurssiin ja jota alihankkijat uskoivat ja joutuivat sitten kärsimään suuria tappiota ministerin lausunnon johdosta. Valtio joutuikin sitten korvaamaan osan vahingoista, muistin mukaan 100 miljoonaa markkaa. Juristiarmeija pesi sitten ministeri Suomisen vastuusta todeten esim. niin, että ministeri ei tahallaan ollut antanut tällaista lausuntoa ja myös niin, ettei ministeriltä saataisi mitään olennaista summaa perittyä. Omaisuutta ei ollut. Nettisanomat kertoi asiasta aikanaan ja kirjoitus on näiden kusetuskuvien perässä.

Osa Ylen ohjelmasta "Itse asiassa kuultuna: Ilkka Suominen" tapaninpäivän iltana 26.12.2014, jossa toimittaja Juho-Pekka Rantala haastattelee kokoomuksen pitkäaikaisinta puheenjohtajaa. Alusta puuttuu noin 20 minuuttia ja teksti-tv:n teksit ovat mukana n. 99-prosenttisesti.

Nettisanomat. Pertti Manninen. Keskiviikkona, uuden vuoden aattona 31.12.2014 rakettien jo paukkuessa. Kuvat 280 - 302.

Kuvat: Pertti Manninen.

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Alho- Sundqvist II:
Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla.

Entinen ministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ilkka Suominen menetteli erittäin taitamattomasti antaessaan lupauksen, ettei Wärtsilä-Meriteollisuus joudu konkurssiin.

Tähän lausuntoon uskoen monet alihankkijat joutuivat ahdinkoon, kun lupaus ei pitänytkään ja heille aiheutui tähän mennessä lähes 100 miljoonan menetykset, jotka oikeus on tuominnut valtion maksettaviksi.

Kallispalkkaisten huippujuristien tilaustyönä tekemä selvitys kuitenkin väittää, ettei ole mitään syytä nostaa syytettä taitamatonta ministeriä vastaan.

Selvityksessä on ihmeellisiä lauseita siitä, kuinka ei voida osoittaa, että ministeri Suominen olisi hyötynyt jotakin lupauksestaan!

Lisäksi siinä todetaan, että oikeudenkäynti tulisi kalliiksi ja venyisi pitkälle ensi vuosi tuhannelle ja kuitenkaan ministeriltä ei saataisi juuri mitään takaisin, koska vahingonkorvaus soviteltaisiin hyvin pieneksi, niinkuin Sundqvistin kohdalla tunnetusti tapahtui.

Tällaisten heppoisten väitteiden nojalla kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja-ressukka joutui tekemään yksinään likaisen työn: päätöksen, ettei mihinkään oikeustoimiin ryhdytä.

Koko hallitus ei uskaltanut päätöstä tehdä, vaikka on tietenkin siitä vastuussa ja varmasti tietoinen sen sisällöstä. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö olivatkin varmaan lomalla, kun päätös tehtiin!

Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma:
Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos.

Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä.

Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta.

Voi aikoja, voi tapoja!

(12 12.08.99 pm)

"Kaupunkikyyhkynen tapaninpäivänä. Tepastelu autiolla kadulla kauppakeskuksen suljettujen ovien edessä".




"Kaupunkikyyhkynen tapaninpäivänä".
Kuvat: Pertti Manninen. Perjantaina 26.12.2014 klo 13:03 bussia odotellessa kauppakeskus Forumin edessä. Laajenna!

"Viimeinen kuva" eli selfie ellei peräti selfish!

Tämä kuva on omakuva ja otettu Thaimaassa Andamaninmerellä pienen saaren edustalla Flying Finn-veneen ankkuroidessa päästääkseen uimarit ja snorklaajat valloilleen meren lämpimiin aaltoihin tiistaina 02.12.2014 klo 13:01 (Kuvan kello vielä Suomen ajassa!). Kuvan puna on aito, kun ensimmäisenä päivänä etsin paikallista sim-korttia ja jouduin ehkä tunnin verran kävelemään ilman lakkia paahtavilla Patongin kaduilla Phuketissa. Otsa, nenä ja poskipäät siinä paloivat "karrelle".

Matka oli mieluisa yllätys ja sujui kohtuullisen hyvin, mitä nyt tuossa uidessa korvaan meni vettä, joka ei sieltä lähtenyt pois hyppimälläkään, joten jouduin turvautumaan Thalangin kylän korvalääkäriin, joka ohuella putkellaan puhalsi ja imikin veden pois, tietenkin koneellisesti. Tohtorin vastaanottohuoneessa oli iso kuva, jossa hänelle luovutetaan diplomi opinnoistaan. Hän määräsi kolme lääkettä: tipat, antibiootit ja varmaan jonkun särkylääkkeenkin. "Kuha" minua lääkäriin kuljetti ja kävinpä hänen kanssaan kylän parturissakin, joka sutjakkaasti vartissa lyhensi tukan ja ajoi veitsellä parran, ehkä ensimmäisen kerran eläissäni. Yksi päivä meni mönkään vatsan kivistelyn takia, mutta muuten lämpö ja uima-allas olivat suurenmoisia, kun sitten älysi varoa liiallista paahtamista.

Toisella puolentoista päivän ja yön veneretkellä näin delfiineitä, valaan ja hainkin: "Big shark, big shark!". Jotain ehkä kuviin ja videoihinkin tarttui näistä. Kotimaan asiat jäivät seuraamatta, ainakin syvällisesti. Midnight Sun ravintolaan tuli kyllä saman päivän Ilta-Sanomat iltapäivällä, siis painettu näköislehti. Ehkä yksi asia kannattaa mainita. Otsikon mukaan Keskusta oli kymmenen prosenttiyksikköä edellä Kokoomusta Ylen julkaiseman Gallupin mukaan. Jutussa kerrottiin kyllä numerot desimaalin tarkkuudella ja ero oli 9,4 prosenttiyksikköä, josta mielestäni on aika vaikea vetäistä kymmentä syksyisessä viileässä Suomessa. Thaimaan 32-asteisessa kuumuudessa se suurpiirteisyys olisi ollut paikallaankin, ehkä.

PS. Viimeinen kuva tarkoittaa tämän pokkari Ricoh PX:n simahtamista suolaisessa merivedessä, vaikka kamera myyntihetkellä olikin "waterproof". Kahdeksan kuvaa vedessä onnistui, joista ihan vihonviimeinen on tämä samaan kelloaikaan osuva venekuva. Isonna!

Matkalta palattua Suomessa, vesisateessa ja rännässä keskiviikkona 17.12-2014. Pertti Manninen.

PAASIKIVEN PATSAALLA.

PAASIKIVEN PATSAALLA. Pieni istuva pysähdys patsaan jalustalla ilmaisia Narinkkatorilla jaettuja mainosnakkeja mutustellen hiukan ympäristöä tarkkaillen ja hetken kuluttua Kiasman edestä lähtevän bussin kyytiin kiíruhtaen.
OPPIA AHMIVA NEITONEN - PYÖRÄILIJÄT - TURVALLINEN OTE - NOSTALGINEN BIO REX.
Kuvat: Pertti Manninen torstaina 2014-09-18 klo 17:11 - 17:20. Helsinki Mannerheimintie. Kuvasarja.

KAISLIKOSSA SUHISEE.

KAISLIKOSSA SUHISEE.

Pohjois-Savo. Nilakka. Torstai 2014-09-04 klo 09:49. Kuva: Pertti Manninen.